Hyvinvointi

5 vinkkiä, miten voit auttaa itseäsi kuormittuneena

Elokuun ja syyskuun taite tarjosi haasteita. Uni. Se oli monestakin syystä ihan pikkuisen kortilla.

Pöpperöinen pääni rekisteröi kuitenkin joitain konsteja, joilla sain pidettyä sieraimeni vedenpinnan yläpuolella.

Kunpa näistä olisi apua sinullekin. Toivon, että saat jostain lauseesta edes pienen hippusen voimaa itsellesi. I feel your pain.

1. Älä usko ajatuksiasi väsyneenä

Väsyneet aivot ovat vähän niin kuin katsoisi nukkekotia, jossa on kyllä hienot led-lamput ripustettuina joka huoneen kattoon, mutta vain osa lampuista palaa. Hieno systeemi, joka ei toimi niin kuin pitäisi.

Minulla on kestänyt pitkän matkaa oppia tiedostamaan tuo viheliäinen yhdistelmä: umpipuhki nuppi, ja sen tuottamat täysin holtittomat, edesvastuuttomat ja kiduttavat ajatuskulut.

Useimmiten tämä tapahtuu illalla ‒ tai haastavina ajanjaksoina mihin aikaan päivästä tahansa.

Hälytyskellot eivät helise vieläkään joka kerta, mutta välillä huomaan jo, milloin aivoni tuuttaavat tuota väsynyttä sisältöä. Ylikierroksilla tai uupuneena ajatukseni ovat kritisoivia, syyllistäviä, huolestuneita, pelottelevia. Kun huomaan, mitä tapahtuu, totean itselleni: ”M-T, ei nyt. Ei nyt.”

Se on vähän niin kuin puhuisi ystävälleen. Lempeästi toteaa, että nyt lähtivät ajatukset laukalle, ja shh, palaa kuule tähän asiaan vasta huomenna. Sitten keskityn tekemään jotain. Tekemään, en ajattelemaan.

2. Luista, laista ja laske rimaa

Vessanpesu ja isompien roskien imurointi on ihan hyvä siivous. Ja kaupan valmisruoat ihan hyvä ruoka.

Kuormitustilassa on viisautta valita ne kaikista matalimmat aidat. Kannustan sinua vakavasti pohtimaan, minkä asian voit tehdä sinne päin. Tai skippaamaan kokonaan.

Ylikuormitus ei jatku loputtomiin. Se, mitä on meneillään nyt, menee vielä ohi. Ihan varmasti. Vielä tulee mattojen tamppaamisen vuoro, mutta se ei ole tänään. Ja nyt on hyvä näin. Ikkunoiden pesuun voit palata vallan hyvin esimerkiksi vuonna 2025.

3. Jos se tuntuu hyvältä, tee niin

Rikastuminen alkaa yhdestä kymmensenttisestä. (Korjaus: viiden sentin kolikosta. Sen verran pöpperöinen pää näköjään yhä, että en muista maassamme käytössä olevia valuuttoja.) Ja kuormitustilasta yli pääseminen ensimmäisestä teosta itsesi hyväksi.

Olen oppinut tunnistamaan itsessäni merkkejä, joista tiedän, että nyt on korkea aika pitää itsestäni erityisen hyvää huolta. (Tokihan viisautta olisi tehdä niin koko ajan.)

Kynttilöiden poltto tai täysvalaistus. Villasukat tai paljaat varpaat. Telkkari tai ei telkkaria. Viltillä tai ilman.

Jos on pienikin mahdollisuus, että jonkin asian tekeminen tai tekemättä jättäminen rentouttaa kehoasi edes piirun verran tai rauhoittaa mieltäsi edes pikkuisen, toteuta se.

Haastavan syksyn myötä olen taas muistanut, miten tärkeää itselleni on kunnollinen iltarauhoittuminen. Ei luurin näpräämistä iltapalan jälkeen, niin ihanaa kuin olisi viestitellä jollekin ystävälle tai kurkata, mitä Instagramiin kuuluu.

Tätä harjoittelen. Oman hyvinvointini takia.

4. Lepää hetkessä

Opin hetkessä lepäämisen ajatuksen Taine Laanen ihanan myötätuntoisesta Äidinhoitokirjasta (Kirjapaja, 2019). Laane kirjoittaa, että auttaa, kun opettelee hyväksyvää asennetta: ”nyt on näin.”

Syvän hengityksen kera ikään kuin toteaa, että jakajan käsi on nyt tämä eikä käytä energiaansa sen hetkistä tilannetta vastaan taistelemiseen. Testasin. Toimii.

Viimeisimmän kuormituspiikin aikana huomasin ilokseni, että välillä hoksasin myös palata käsillä olevaan hetkeen väsyneiden ajatusteni kuuntelemisesta.

Vaikka yö tai aamu tai kaikki päivän tunnit tähän hetkeen saakka olisivat olleet millaisia tahansa, voi useimmiten todeta itselleen, että juuri nyt kaikki on hyvin.

Kärryttelimme, ja näin, miten keltainen ruska oli vallannut reittimme koivut. Miten lehtiä oli pudonnut maahan. Miten mukavaa oli, ettei satanut, vaikka oli märkää. Juuri nyt kaikki on hyvin, ajattelin. Ja taas kohta: juuri nyt kaikki on hyvin.

5. Hae apua, ja ota sitä vastaan

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen. Onnistuuko jo? Ehkä ylikuormituksen yksi piilotettu salatehtävä onkin opettaa meitä äitejä pyytämään jelppiä ja ottamaan sitä myös vastaan. Ystäviltä, sukulaisilta, naapureilta, erilaisista kunnan, kaupungin tai muiden tahojen tarjoamista palveluista.

Uskalla avata suusi ja kertoa, että nyt on rankat ajat. Parhaimmillaan toinen tietää tasan tarkkaan, mitä käyt läpi, ja puhuminen ja halaaminen antavat juuri sen verran voimaa, että jaksat taas.

Muistathan myös, että esimerkiksi mielenterveyspalvelut eivät ole tarkoitettu vain niille, joilla menee vielä huonommin. Ne ovat tarkoitettu myös sinulle. Avun hakeminen ei ole häpeä. Se on rohkeutta.

Tunnistatko sinä, milloin olet kuormittunut? Millaiset konstit auttavat sinua soutelemaan takaisin väljemmille vesille?

2 Comments

  • Heli

    Näitä oppeja olisin tarvinnut reilu 20 vuotta sitten!! No, niitä on hiljalleen kertynyt vuosien saatossa, ja apuakin haettu ja saatu lopulta. Elämä on kyllä oppimista varmasti loppuun asti! Eikä yhtään helpota, jos vaatii itseltään liikaa. Täydellisyydentavoitteluun on hyvä ohje ollut jossain näkemäni ”done is better than perfect”. (Mulla on moni asia jäänyt tekemättä, koska kynnys aloittaa on suuri, kun yrittää vaan täydellistä.) Valoisaa syksyä!!!

    • Marja-Terttu

      Voi kiitos ihan hurjan paljon kommentistasi! <3 Tuo kirjoittamasi ohje osuu kyllä niin naulan kantaan täälläkin! Kiitos! Juuri tuo, että jokin homma uhkaa jäädä tekemättä tai sitten se, että hommaan tuhraantuu valtavasti aikaa, kun mikään lopputulos ei ole omasta mielestä riittävän hyvä. Mutta harjoittelemme! Tänäänkin on siihen loistava päivä. 🙂 Ihanaa syksyä myös sinulle, ja tervetuloa uudelleen blogiini! <3

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *